Erilaisuudet | Video

Tekasin viikko sitte videon jenkkien ja suomen erilaisuuksista :) tsekatkaapa se alhaalta!

xoxo, Eevi

Minä kun... GIF

Heipä hei :) oon suunnitellu taas pitkän ajan että teen tän postauksen mikä on siis MINÄ KUN. Eli löysin itteni Giffien joukosta ja tässä näitä mitkä sai ainaki mut nauraa XD tosiaan, puhelimella noi kuvat ei liiku niin elkää ihmetelkö sitä :)

Minä kun... 

...tanssin hoco tansseissa

...multa kysyttiin että kauan suomeen kestää ajamalla autoa.

...täällä pidetään legginssejä joista näky läpi.

...joku tietää jotain suomesta

...pidän jotain hauskana mutta kukaan muu ei naura. Esimerkkinä tämä päivä ku yks poika keuli taaksepäin tuolilla jo löi pään seinään..

...kerron että saadaan juoda 18-vuotiaana.

...luen vieressä olevan viestejä.

...yritän herätä joka aamu ennen kuutta

...yritän pysyä hereillä ku istun sängyn reunalla

...yritän pysyä hereillä bussissa

...futaripojat kyykkää alkulämpässä

...kuuntelen mun lounaspöydän juttuja

...mun kaveri dippas ranskalaista suklaajäätelössä

...ei tiedä pitäiskö itkee vai nauraa läksyjen takia

...meijän joukkue sai touchdownin

...tuun kotiin koulusta enkä oo syöny mitään sinä päivänä

...perjantai

...joku loukkaa suomalaisuutta

ja vikaksi, kun ilmeilen kuorotunnilla kaikille

Toivottavasti teillä oli yhtä hauskaa ku mulla XD

xoxo, Eevi

Tunteet jotka vain vaihto-oppilaat tuntee

Moi :) nyt tuntuu siltä että vois olla aika hiljaisuuden loppumiselle. Syynä tähän on ollu erilaisten tunteitten käsitteleminen viime aikoina. Ennen pidin mun blogia vähä niinku päiväkirjana, samalla vähän niinku muistona. Mutta nyt kirjotan oikeesti päiväkirjaa, osaksi siks että mulla on mummona kiikkutuolilukemista ja osaks siks että kirjottaminen auttaa. Enkä voi kuitenkaa kaikkee tänne raapustella. 

Tää on vaa nii pirun rankkaa. 

Kuinka pienet vastoinkäymiset muuttuu suuremmiksi ja suuremmiksi. Kuinka paljon sinä itse ja muut vaatii. Ihan huomaamattakin. Odotukset itestä oli korkeemmat, ja sitte kun petät ne, katoot epätoivoon ja turhautuneisuuteen. Sä yrität elää tätä elämää niin kovaa kun pystyt, teet kaikki mitä voit, kokeilet kaikkea, vaikka ärsyttäs ja laiskottas. Jokainen löhöpäivä tuntuu haaskaukselta. Siksi yrität olla mukana kaikessa ettet varmasti jätä jotain kokematta. Et halua lähteä kotiin sen tunteen kanssa että et ottanu tästä vuodesta kaikkee irti. Et välitä jos vedät ittes ihan loppuun, mutta et halua katua yhtään tekemätöntä asiaa. 

Kuinka voit ylpeenä edustaa suomea. Sitä maata joka symboloi sulle turvaa, terveyttä, sivistystä, kotia. Ja voi että se tunne kun tunnet olevas niin hiton sivistynyt ja viisas. Mutta se lisää painetta. Tajuat että hetkinen, kaikki ei ookkaan niin yksinkertasta mitä se on suomalaisen silmin. Ihmiset täällä ei ymmärrä sitä kulttuuria mitä sä edustat, niitä arvoja mitä pidät tärkeinä. Yleensä sun maasta ei tiedetä mitään. Ja se tieto satuttaa, koska koko lapsuuden ja teiniyden on ajatellu suomalaisuuden olevan paras ja ainoa oikee asia koko maailmassa. Mutta se myös vihastuttaa. Miten voi olla että ihmiset ei ajattele samalla tavalla? Miten voi olla että muut ihmiset ei oo niin avarakatseisia kun sinä, sinä joka on valmis ottamaan kaiken erilaisuuden vastaan heiltä mutta he eivät halua ottaa vastaan sitä mitä sinä edustat?

Kuinka joka päivä avaan päivälaskurin ja joka päivä kotiinlähtöön on yks yö vähemmän. Mä en vois odottaa enemmän sitä päivään kun avaan mun kotioven, mutta joka kerta kun tajuan että päiviä on jälellä vähemmän, toivon että voisin painaa stop nappulaa. Mä en kestä sitä tietoa että joudun joskus jättämään tän maailman, nää ihmiset. Tää on mun toinen koti.

Kuinka tajuat että et tiedä missä se koti enää on. Joka päivä mietit omaa elämää suomessa, sun kavereita ja perhettä, ruokaa ja vapautta. Mietit että onko sulla vielä ne samat ystävät kun palaat? Onko ihmiset kasvanu eri suuntaan mitä sinä? Tuntuuko koti enää kodilta? Oletko sinä itsekään enää se sama ihminen joka olit lähtiessä? Ja kysyessäsi ton tiedät että et, et oo se sama tyttö joka nous kyynel silmässä koneeseen. Oot oppinu niin paljon, ymmärrät niin paljon enemmän. Ja samalla tiedät että kukaan muu tässä maailmassa ei tiedä miltä susta tuntuu. Ei vaikka kuinka selittäsit. 

Silti, mä rakastan olla täällä.

Yess, I'm alive!

Okei, kun alotin kirjottaa blogia, vannoin että olisin erittäin aktiivinen sen kaa. Että en tekis niinkun monet muut bloggarit, pidä pitkää taukoa. Mutta näin vaan kävi. Kaks viikkoa siitä kun viimeks postailin. Ja kyllä, oon elossa. Mulla on vaan tää hektinen elämä täällä päässä. Samalla tavalla täälläkin on arki mitä suomessa. Mä oon nyt vaa sattunu menettää koko inspiksen mun blogia kohtaan ja koitan korjata asian mutten kuitenkaan pakota itteeni raapustelemaan tänne jos siltä ei tunnu. 

Mutta hmm. Mulle kuuluu tosi hyvää :) jokanen päivä on edellistä parempi ja joka päivä tapaan uusia ihmisiä ja tutustun syvemmin edellisiin. Luonnolliset alun hankaluudet on takana päin vaikka oonki ruennu kärsii täällä paniikkikohtauksista. Se johtuu täysin kaikesta stressistä koulun ja muiden juttujen takia. Oon ollu tosi stressaantunu ku meinaan olla perfektionisti tiettyjen asioitten kanssa. Enkä oo tottunu tähän kotitehtävien määrään. Täällä ei oikeestaa jää aikaa muulle kun koululle arkipäivinä. 

Voin muuten nyt samalla sanoa että mulla kesti ikuisuus kirjottaa nää edelliset lauseet. Suomi tökkii jo nyt tosi pahasti. Tai oikeestaan sanajärjestys on tosi vaikeeta muodostaa oikein. Ei heti oikeen tiiä missä järjestyksessä asiat pitäs sanoo vaan pitää miettiä hetki ennen ku tajuaa mitä pitää tehä. Ja sitte meinaa tulla semmosia ku "mun pitää tehä mun hiukset" mikä on enkuksi " I need to do my hair". Toinen juttu mikä mulla on on se että suomi ei oo enää se luonnollisin kieli. Aikasemmin menin tosi sekasi ku kirjotin vaikka viestiä suomeksi mutta samalla puhuin jollekki täällä nii saatoin alkaa puhumaan suomee ja sitte aivot heittää kirjaimellisesti kuperkeikkaa(siltä se tuntu) ja tajuaa että VÄÄRÄ KIELI. Nyt roolit on vaihtunu ja hirveen useesti rupeen vahingossa kirjottaa englantia ja käytän paljon fingelskaa suomalaisille puhuessa ku se tuntuu helpommalta. Ja sitä ei enää ajattele että puhuu englantia ku se on niin luonnollisen tuntusta. Mutta välillä saatan huutaa täällä suomeks että OHO tai jos joku kysyy että mikä on hello suomeksi nii saatan sanoo "moi tai terve" ja sitte ne toistaa "moitaiterve"...  Vaikee selittää tätä miten tää toimii nii tän paremmin en sitä osaa kuvailla :)

Mutta joo nyt on taas tulossa tapahtumarikas viikonloppu. Tää päivä on vapaa koulusta :) kirjottelen pian parista jutusta mitä oon täällä tehny viime aikoina. Edellisistä postauksista eroten(?), en osaa luvata että tulee postausta joka toinen tai kolmas päivä. mutta koitan parantaa :)

xoxo, Eevi

Video in English

Heipä hei :) tässäpä tää video keskiviikolta :) oon sairas niin sen takia ääni on vähä 0uto mutta enjoy!

xoxo, Eevi

Recently, photos

Hei ja anteeksi... TIEDÄN, siitä on ikuisuus ku on viimeks tullu kunnollista tekstiä. Mutta täällä sitä nyt ollaan. Kuvasin tänään videon jonka todennäkösesti lataan huomenna jos vaan kerkeen :) tässä kuvia viime ajoilta. enjoy! laatu on erittäin huono... en tuu käyttää tota sovellusta enää.

1. Selfie 2.Näin käy jos jättää kännykän irralleen... 3. Lenkkiä 4. KESÄ

1. Mä ja mun "design-takki". Jostain syystä kaikki luuli tota jostain design-kaupasta ostetuksi. Se on mun mummon/äidin vanha. Eli ei XD 2. Tuntia 3.Siis tarviiko tähän ees sanoja? 4. Sälfiä

 1,2,3&4 Apple picking 

1,2,3&4 Näin käy ku jättää kännykän esille ku lähtee vessaan.

 1. Naapurustoo 2. Pinkin pukkari Chelseata ootellessa. 3. Keskustaan menossa 4. COOKIE

 1&2 Viime vuonna LHS:sta valmistunu Chris on siis US Marine eli laivastossa. Se tuli käymään koululla ku palas viime viikolla komennolta. 3. Lizzie.. 4. Naamakuvaa

 1. Maanantaiaamu klo 07:20 2.Jätskiä 3. Koti 4. Siis en just laittanu samaa kuvaa kahesti?

 1. Mä ja mun rakkaimmista rakkain Jason. Se lopetti kuoron nii nyt en nää sitä enää niin usein. Meillä sattu olemaan tona päivänä samanlaiset vaatteet. Fashionistat. 2.Peruskoulupäivä applen koneineen. 3. Vain jenkeissä 4. Lunchia Monikan ja Chelsean kaa.

 1. Mä, Chelsea ja Anthony 2. Dat photo bomb though 3. L 4. Tribe on

 1. Musta tuntuu että chelsea on joka kuvassa? 2&3 GO POOL 4.Fail

HUOMENNA TAI YLIHUOMENNA VIDEOO!!
xoxo, Eevi

Racism? OH COME ON!!!

Moi, aattelin nyt kirjottaa vähän erilaisen postauksen sattuneista syistä. 

Viime lauantaina homecoming pelin jälkeen eräs paikallinen lehti, jolla on suhteellisen monta lukijaa, me kun ei asuta millää pienellä paikkakunnalla, julkasi meidän koulusta lehtijutun jossa sanottiin että meillä oli alueen paras school spirit. Samalla julkaistiin 12 kuvaa kannattajista. Kaikki tietysti jakoi facebookissa ja twitterissä tätä linkkiä ylpeänä omasta koulusta koska tänä vuonna henki on ollu kuulemma yllättävän hyvä.

No, sitten tuli keskiviikon kolumni ilmeisesti samalta kirjoittajalta, jossa MEITÄ oppilaita väitettiin rasistisiksi. Jutussa oli käytettä 9 niistä 12 alkuperäsestä kuvasta, eli valittu ne missä on jotain viitteittä mahdolliseen rasismiin. Koko juttu räjähti ihmisten keskuudesssa käsiin. Eli, osa oppilaista piti päässä pantoja joihin oli tungettu sulkia ja yksi oppilas piti intiaanipäähinettä. Meillä oli myös naamamaalauksia jotka "viittasivat" lehden mukaan intiaaneihin/alkuperäisiin amerikkalaisiin. Suomen historiassa tätä ei opetettu, ja opin itsekin tän menneellä viikolla, että vielä rotusorron aikana valkoihoiset maalasivat naaman mustaksi ja tekivät pilkaa afrikan amerikkalaisista. Täällä muuten pitää olla tosi tarkka millä termeillä puhuu "roduista". MEITÄ NUORIA Liverpool High Schoolin oppilaita verrattiin näihin historian ihmisiin. Puhtaaseen rasisimiin.

Tää koko juttu on levinny osavaltion uutisiin ja osaan muuallekkin maahan. Puhuttiin asiasta monella, monella tunnilla. Jokainen ja meinaan JOKAINEN LHS:n oppilas on raivossaan tästä hyökkäyksestä meitä, nimenomaan yhteisöä kohtaan. Kenenkään ei ollut tarkoitus loukata yhtään ketään, ja ollaan varmasti kaikki valmiita pyytämään anteeksi tästä ei-tarkoitetusta vahingosta. Mutta mekin ansaitaan anteeksipyyntö. Ilman tätä lehteä, tätä hulabaloota ei olis ees olemassa. Nyt jokainen muu koulu vihaa meitä, pitää meitä rasistisina ja vanhemmat ja opettajat kysenalaistaan meidän kannattajia.

Asutaan siis entisellä intiaanireservillä. Onondaga-county, Onondaga-järvi. Intiaanikulttuuri on siis osa tätä paikan historiaa. Meidän koulun entinen maskotti oli Intiaanisoturi joka vaihettii 90-luvulla kreikkalaiseen soturiin. Meitä kannattajia kutsutaan kuitenki edelleen The Tribeksi. Eli suomeksi heimo. Tätä "intiaaneiksi" pukeutumista on tapahtunu 20-vuotta. Melkein jokainen tietää tämän historian. Ja vaalii sitä KUNNIOITTAEN. Yhdessä kuvassa poika, joka piti päässään intiaanipäähinettä piti samalla kättä sydämmellään. Me koetaan että intiaanisoturi on vahva ja siks pukeudutaan sotureiksi.

Eilen lähettiin suht isolla porukalla kattoo vieraspeliä. Näyttämään että ollaan yhtenäinen Tribe tosta artikkelista ja koululle tulluista vihakirjeistä huolimatta. Mulla ja mun kaverilla oli parit sulat pannassa kiinni ja meidän oman koulun pari tyttöö huus että ollaan rasistisia. Toinen oli kysyny että kuinka paljon sussa on intiaaniverta. Tää on mulle suomalaiselle jotenkin niin uskomattoman lapsellista. Kenenkään tarkotus ei ole loukata vaan kannustaa. 

Jokaisen asian voi ottaa loukkauksena jos päättää niin.

Mutta kiitos tästä, nyt meidän kouluhenki on 10 kertaa kovempi. Nähdään ens perjantaina.

xoxo, proud LHS Warrior