maanantai 31. maaliskuuta 2014

WHAAAAT

Heipä hei :) Viimenen kouluviikko Englannissa starttas vapaapäivällä. Tänään oon keräilly kamoja ja miettiny mitä tulee mihinki kassiin ja mitä jätän tänne. Nyt näyttää yllättävän hyvältä ku oon ahkerasti tunkenu kamoja iskän ja mummujen mukaan suomeen. Taidan päästä kotiinki asti joskus :)

Nyt tässä vaiheessa voitteko kiitos kertoa että minne tämä aika on kadonnu??????? Missä vaiheessa onki maaliskuun vika päivä? Missä vaiheessa 3 kuukautta Englannissa on kulunu?
VOIKO JOKU KERTOO. Siis musta on ihana mennä omaan kotiin. Nukkua omassa sängysssä. Käydä suihkussa ilman että pitää seisoo kylvyssä. Koti on lämmin, puhdas ja open, avoin? Saan ruisleipää, jöllin suolakurkkua, pilttiä ja valion maitoo. Voin kulkee pyörällä minne tahon. Kouluun on 200 metriä ja tarvii herätä vasta kaheksalta. Saan lämpimän kouluruuan. En ikinä enää valita kouluruuasta. Koska me ees saadaan sitä. Okei, kaikki tietää että tasan tarkkaan valitan siitä heti toisena päivänä XD

Mutta miten mä voin lähtä täältä jo ens viikolla. MITEN? Se on jotenki sydäntäsärkevää lähtee täältä. Asiat oli kaikilla täällä jollain tavalla kun tulin, ne pysy samana vaikka minä olin siellä joukossa, ja nyt kun lähden, ne on vieläkin samoja perus asioita. Mikään ei oo muuttunu eikä mikään tuu muuttumaan. Muu kuin minä. Täältä lähteminen on jotenki tositosi epätodellista vieläkin. Vaikka se tapahtuu ENS VIIKOLLA. Ens torstaina minä oon Sotkamon lukiossa opiskelemassa muitten suomalaisten keskellä. Voi olla melkoisen outoo istua suomalaisilla koulutunneilla. Kun siellä todellakin vaa istutaan. Ei oo enää samaa interaktiivista keskustelua. APUAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA.

Iha hullua. Iha hullua. Juuri kun tämän maan arkeen on tottunu, mun pitääkin häippästä. Että ehkä tämä kolme kuukautta on aiva liian lyhyt aika. Ens vuonna sitte 10 kk. Tsiisus. Nyt on muuten vähän vaikee kirjottaa tähän mitää ku ei oikeen tuu mitää järkevää tekstiä. Kaikki on vaa ihmettelemistä. Halusin vaan kertoo teille että niin lähen ens viikolla. Ja että se on outoa. Ei mulla muuta koska ei tule minkään näköstä tunteilua, ei niin positiivista eikä negatiivista. HELP ME
xoxo, Eevi

3 kommenttia: